Tuon kysymyksen kuulen silloin tällöin. Kysyjä pohtii, voiko kertoa oman salaisuutensa toiselle niin, ettei se mene eteenpäin. Ehkä olisi parempi olla kertomatta.
On asioita, joista haluaisi puhua jonkun toisen kanssa, saadakseen selvyyden omiin ajatuksiinsa. Puhuminen toisen kanssa on usein paras keino saada selville omat ajatuksensa. Monestihan käy niin, että kun puhuu toiselle itseään askarruttavasta asiasta, niin se äkkiä selkiytyy itselle ilman, että toinen on sanonut siihen mitään. Asian pukeminen ajatuksista sanoiksi tekee sen konkreettisemmaksi, selkeämmäksi. Kirjoittaminen voisi tehdä saman. Kertomiseen tarvitaan luottamusta.
Asiansa avaaminen toiselle voi olla vaikeaa. Asia voi olla arkaluontoinen, sitä voi hävetä, voi pelätä sen paljastumisen seurauksia, voi pelätä toisten reaktiota; ehkä jään ilman ystäviä, jos kerron tästä. Aina kannattaa miettiä, mitä saavutan kertomalla. Kannattaa miettiä myös sitä, mitä saavutan sillä, että en kerro. Salaisuuksien kantaminen on raskasta. Sitä on myös toisten salaisuuksien kantaminen.
Kun mietin, voinko luottaa, sisältää se jo epäilyksen, että toinen voi olla epäluotettava. Tai ainakin voi lipsauttaa salaisuuteni eteenpäin tahtomattaan, vahingossa. Se riski on aina olemassa. Voi tulla eteen tilanne, jossa on rikottava lupaus tai tietämättään rikkoo sen. Voi olla, että kolmas tietää osan asiasta ja osaa arvata loput. Kannattaako siis kuormittaa toista omalla salaisuudellaan. Voi olla vaikea olla hiljaa, jos kuulee muiden olettavan jotakin aivan päinvastaista kuin se, mitä itselle on kerrottu.
Itse olen ajatellut, että en kerro toisten asioita eteenpäin, ellei siitä ole erikseen sovittu. Jos joku luottaa minuun kertomalla henkilökohtaisia asioitaan, en puhu niistä muille, vaikka asiasta ei olisi erikseen sovittu. Miksi juoruilisin. En pidä siitä yhtään. Luottamuksen ilmapiiriä vaalin itsestään selvyytenä.
On myös sattunut, että minulle on kerrottu jokin asia toivoen, että kerron sen eteenpäin. Paljon myöhemmin on selvinnyt, että kertoja on toiminut niin kuin kolmas henkilö tietäisi hänen kertomansa. Luotti siihen, että kerron asian eteenpäin. On yritetty manipuloida. Syntynyt tilanne oli huvittava. Tässä siis toivottiin, että en olisi luotettava.
On tietysti paljon muitakin tilanteita, joissa miettii sitä, voiko luottaa. Menetänkö omaisuuttani, ystäviäni jne. Siitä ei tällä kertaa. Se on ihan eri asia.
Aina luottamuksen rikkominen on vakava asia. Menetettyä luottamusta on hyvin vaikea saada takaisin. Luotetaan toisiimme ja ollaan toisen luottamuksen arvoisia. Se tekee elämän helpoksi ja ystävyys syventyy.
