Olin tällä kertaa valinnut hotellini nimen perusteella. Ei se toki ollut ainoa perusteeni, sillä sijainti on vielä tärkeämpi. Haluan liikkua mieluiten jalan.
Hotel Medina de Toledo on pieni, 18 huoneen ja kolmen tähden hotelli Toledon vanhan kaupungin rinteen yläosassa. Vajaa 100 metriä hotellista ovat kolmiosaiset liukuportaat vanhan kaupungin keskustaan. Tarvitsin kaksi ylintä tasoa, sillä alimmat liukuportaat veivät alakaupunkiin linja-autoaseman ja pysäköintialueen läheisyyteen. Ylhäällä portaat päättyvät vanhan kaupungin keskustaan Zocodover-aukion läheisyyteen. Helposti pääsin kaupungin ytimeen.
Kävelin kauniissa aamussa aukion laitaa ja ihastelin rakennuksia. Huomasin vähän kauempana kiertoajelujunan, jossa jo oli muutamia asiakkaita. Päätin lähteä mukaan. Kymmenellä eurolla kierrettiin koko vanha kaupunki ja ihailtiin sitä myös kauempaa vastarinteen näköalapaikalta. Hyvä kierros.
Oli aika herkutella omenakakulla ja kahvilla. Sen jälkeen lähdin kiertelemään kaupungilla. Toledo ei poikkea muista keskiajan kaupungeista. Ylä- ja alamäkiä riittää. Kartan mukaan vanhan kaupungin läpimitta on runsas kilometri. Siinäpä eivät näy ylä- eikä alamäet! Matka ON pitempi ja TUNTUU paljon pitemmältä.
Kävin katsastamassa päänähtävyyksiä. Katedraali on niistä komeimpia. Kaupungin laidalla istahdin lepäämään erääseen pieneen puistoon ja tulin vilkaisseeksi siellä olevan patsaan jalustaa. Eikö vain ollutkin kiveen ikuistettuna sama pappi Luis de León, jonka patsaan näin edellisellä matkallani Cuencassa inkvisitiopalatsin edessä. Tarkemmin karttaa tutkiessani huomasin myös Cuencan kuuluvan Kastilia-La Manchan itsehallintoalueeseen. Toledo on sen pääkaupunki. Inkvisitio tuli taas näinkin vastaani. Kidutusmuseokin kaupungista löytyi, mutta sinne en halunnut mennä.
Katedraalin yhteydessä oli museo, arkkipiispan sakasti, missä oli upeita maalauksia seinillä. Kaikki tietysti Raamatun aiheita kuvaavia. Oli mm. maalaus Pietarista riippumassa ristillä pää alaspäin. Se teki minuun suurimman vaikutuksen aiheensa vuoksi. Itse katedraalista en saanut hyviä kuvia. Keskellä kirkkoa oleva alttari- ja kuoro-osa oli niin suuri, etteivät mittasuhteet tule esiin.
Käväisin myös katedraalin kryptassa. Siellä eebenpuukehyksisessä lasiarkussa oli Pyhän Ursulan osin maatunut keho. Harmaat hiukset kehystivät osin maatunutta pääkalloa. En viipynyt pitkään Ursulan seurassa.
Yritin turhaan etsiä kirkosta Leonardo da Vincin rakentamaa erikoista soitinta. Edellisenä iltana sitä oli soitettu juhlakonsertissa, kun vietettiin Toledon katedraalin 800-vuotispäivää. Satuin näkemään konsertin hotellihuoneessani televisiosta. Soitin on tarkka kopio Leonardo da Vincin rakentamasta soittimesta. En löytänyt suomennosta, mutta taivaallinen lyyra välttäköön tässä. Alla on pari linkkiä youtubeen, missä on paljon puhetta, mutta näkee hyvin myös soittimen, sen erikoisen rakenteen ja kuulee sen soivan. Katedraalia voi paremmin ihailla niistä kuin minun kuvistani.
La Lira del Cielo vuelve a la Catedral de Toledo
la Lira del Cielo - Google-haku
Toledossa oli yllättävän paljon turisteja. Kesäaikana heitä on varmaan tungokseen asti. Nyt sentään pystyi liikkumaan omaa tahtiaan.
Seuraavana päivänä matkustin Montpellieriin
näkymä hotellin aamiaishuoneesta Toledon vanhaan kaupunkiin
vanhan kaupungin katu
turisteja katedraalin edustalla
Toledon rautatieasemalla
