Seurasin suuren osan muumimaratonia televisiosta. Edellisestä muumikirjaan tutustumisesta oli ehtinyt vierähtää vuosikymmen ja toinenkin. Ehkä enemmänkin. Miten erilailla sitä kuuntelikaan ja miten mielenkiintoista oli seurata eri lukijoiden tyylejä, eläytymistä ja olemusta heidän lukiessaan. Juontajana Christoffer Strandberg oli nappivalinta.

Tein myös muumitestin tänä aamuna. Ihan huvin vuoksi. Nuuskamuikkunenhan sieltä tuli vastaukseksi. Kiva juttu. Tykkään hänen itsenäisyydestään ja hyväntahtoisuudestaan, vaikka säilyttääkin omat rajansa. Myös viisaudestaan. Kyllä, minä samaistun häneen. Nykyinen minäni muistuttaa häntä. Eri ikäkausina olen ollut erilainen muumi. Haisulia ei muumimaratonissa ollut mukana, joten minun ei tarvitse miettiä, olisinko ollut jossakin vaiheessa haisuli.

Ihailen entistä enemmän Tove Janssonin kykyä luoda kirja sekä aikuisille että lapsille. Lapset eivät kiinnitä huomiota asioihin, joita aikuinen huomaa. Eikä aikuinen paneudu yksityiskohtiin samalla tavoin kuin lapsi. Sääli oikeastaan, sillä yksityiskohdilla on väliä.

Muumihahmoissa on syvyyttä enemmän kuin pinnallisesti ajatellen huomaakaan. Sieltä löytää itsensä useammastakin hahmosta. Ja tuttavapiiristään myös. Miten hienosti onkaan kuvattu useimmat hahmot sanomatta suoraan heidän luonteenpiirteitään. Kuitenkin ne nousevat selvääkin selvemmin esiin, jos vain malttaa paneutua. Muumimaailman suvaitsevan ilmapiirin soisi tarttuvan ihan kaikkiin.

Tove Janssonin elämänkokemus ja mielikuvitus yhdessä ovat luoneet todella hienon kokonaisuuden. Hänen piirroshahmonsa sopivat tarinaan syventäen kunkin luonteenpiirteitä. Hän sai jo eläessään kokea sen, että hän oli luonut jotakin, mikä kosketti suomalaista sielua. Moni taiteilija ei saa kokea samaa. Harvaa suomalaista kirjaa on käännetty yli 60 kielelle. 

Hienoa, että hän ei jatkanut muumisarjaa yhtään kauempaa kuin tarina kantoi. Hän ei päässyt enää muumilaaksoon. Sinne ei pidä yrittää sen, jolle pääsy on estetty. Ei kannata tehdä lisää jaksoja sarjaan, kun tarina ei kanna. Hyvä tarina menettää loistonsa, jos sitä pitkitetään. Tove ei sortunut tähän ja siksi muumit elävät vielä tänäänkin.

Tilasin kirjastosta kaksi ensimmäistä muumikirjaa. Haluan lukea tarinat uudelleen hitaasti ja miettien. Enempää en kerralla tilaa, sillä yöpöydälläni kirjapino on jo ennestään korkea.