Olipa kerran neekeri, joka kohtasi tiellä mustalaisen.
Tämä oli tietysti sadun alku, sillä neekereitä ja mustalaisia ei ole enää. Viisikymmenluvulla vielä oli. Lehdessä kirjoitettiin, kun olympialaisissa kävi neekereitä. Pikkutyttönä kuuntelin aikuisten juttuja ja mietin, että onko niillä mustat vain kasvot. Myöhemmin aloin ymmärtää enemmän ja nykytelevisiosta näkee hyvin myös vähäpukeisia henkilöitä, jotka kovasti muistuttavat neekereitä. Toki vähäpukeisina esiintyy enemmän vaaleampi-ihoisia ihmisiä ainakin minun havaintojeni mukaan.
Mustalaisia liikkui kärrykuormittain maaseudulla vielä 1950-luvulla. Heitäkään ei ole enää. Hevosetkin ovat harvinaistuneet, mutta mustalaiset ovat kadonneet kokonaan. Oli jännittävää seurata, miten he kaatoivat kahvia kuppiin. Pannu nousi siinä kaatamisen aikana korkealle. Taitavaa.
Neekeri ja mustalainen eivät silloin olleet haukkumasanoja. Ne kertoivat, että toinen oli tummaihoinen ja toinen vietti ryhmälleen tyypillistä elämää. Ihmisiä olivat siinä kuin meikäläisetkin. Tiedän, että oli olemassa ihmisiä, joita erilaisuus pelotti. On vieläkin.
Sitten yhtäkkiä seuraavalla vuosikymmenellä nuo sanat olivatkin jotakin kamalaa. Sitä oli vaikea käsittää. Ei saanut puhua entisillä nimillä, eikä oikein osannut käyttää mitään vastinettakaan. Romani-sanaa opin käyttämään aikaisemmin. Vähän vieroksuin sitä, kun siihen aikaan ahmin romaaneja, vaikka minun olisi pitänyt syventyä läksykirjoihini. Edelleen minulle sanat mustalainen ja neekeri ovat neutraaleja sanoja, vaikka en niitä enää käytäkään. Romaninaisten upeita kansallispukuja ihailen monesti. Nykyään näen niitä harvemmin kuin ennen.
Niitä, joita ennen kutsuttiin neekereiksi tapaan vähän väliä. Kivoja ihmisiä ovat kaikki tapaamani olleet. Mieleeni muistuu lause: ’ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä’. Oliko se hirveä vimma hävittää kaikki lakritsipatukoiden mustat kuvat ja muut vastaavat symbolit ihan perusteltua? Nämä kaksi sanaa ovat tietysti vain esimerkkejä siitä, miten äkkiä jokin täysin normaali muuttuukin kielletyksi, paheksutuksi.
Varmaan jatkossakin joku keksii ryhtyä pelkäämään tai inhoamaan jotakin sanaa tai ilmiötä ja saa muita mukaansa. Haisuli jo joutui paheksuttujen ja kiellettyjen listalle, kun yksi näyttelyn katsoja häntä paheksui.