Aiemmassa postauksessa kirjoitin eräästä risteilystä. Tämä tarina on toiselta risteilyltä.

Olemme monesti olleet ainoat suomalaiset risteillessämme kansainvälisillä laivoilla. Tiedän sen siitä, että yleensä jossakin vaiheessa kuulutetaan risteilyvieraiden kokonaismäärä ja myös määrät kansallisuuksittain. Melkein kaikki mukana olijat puhuvat englantia. Omalla korostuksellaan ja sanavarastollaan tietenkin. Elekieli toimii hyvin myös. Ja ystävällinen hymy.

Risteilylaivoilla on monenlaista ajankulua. Moni tulee sinne vain viettääkseen lomaa ja rentoutuakseen. He eivät osallistu retkiin, joita aina on useita tarjolla joka satamassa. Siksi tarvitaan erilaisia viihdykkeitä. Ja onhan myös retkeilijöillä paljon vapaa-aikaa. Löytyy monta kahvilaa ja baaria, ruokaa tarjolla useassa pisteessä, kirjasto, uima-allas yläkannella ja ehkä vielä katettu spa seuraavalla kannella. Yleensä löytyy myös casino, jossa saa tuhlattua liiat rahansa. En käynyt kertaakaan. Saattaa olla koripallokenttä, kiipeilyseinä, pienoisgolfrata ja monenmoista muuta. Auditoriossa järjestetään retki-infoja seuraavan päivän retkistä. Ne toki näkyvät yleensä myös hytin tv:stä. Iltaisin järjestetään hämmästyttävän korkeatasoiset showt. Joillakin laivoilla on käynyt esiintymässä aivan maailmanluokan tähtiä.

Tällä laivalla kiersi yläkantta kolmen radan juoksurata. Sillä järjestettiin aamuisin kimppakävelyjä, joihin osallistuminen taisi maksaa 10 dollaria. Siihen hintaan sai osallistumisen lisäksi laivan t-paidan tai ehkä lippiksen. Emme olleet paitaa vailla. Kävelimme monen muun lailla muuhun aikaan juoksuradalla.

Huvittavaa oli se, että vastaantulevien kanssa yleensä aina tervehdittiin sanomalla: It´s windy today!”  Se sanottiin, olipa sitten tuulta tai ei. Yleensä oli. Tuo tuntui mukavalta, kun sanontaa säesti poikkeuksetta ystävällinen hymy.

Risteilyt olivat meille hyvä ratkaisu, kun kunto ei oikein muuta mahdollistanut. Jokainen risteilymme oli onnistunut ja ikimuistoisa.