Kirjoitin viimeksi vuoden hyvistä asioista. Omien hyvien asioitteni listaan voin lisätä hyvät naapurit. Hyvien naapurien olemassaolo on valtavan tärkeä asia.
Ympärilläni on pelkästään hyviä naapureita. Tuon asian tärkeyden huomaan hyvin usein. Jos luen tai kuulen jonkun valittavan naapuristaan, voin jälleen kerran mielessäni olla kiitollinen omista naapureistani.
Takavuosina meillä oli yhteisiä puunkaatotalkoita. Palkkasimme yhteisen puunkaatajan, kun oli aika poistaa huonokuntoisia puita tontilta. Muutaman kerran osui tarve puunkaatoon samaan aikaan useammalle naapurille. Säästimme kimppatilauksella melko paljon ja olihan se mukavaakin, kun samaan aikaan keräilimme oksia pihoiltamme.
Kun lähdemme pitemmäksi aikaa pois kotoa, kerromme vähintään yhdelle naapurille. Minä saan yhden naapurin poissaolojen ajan lukea paperihesarin, jonka haen heidän postilaatikostaan muun postin ohella. Postien talteenottoa on silloin tällöin sovittuna muidenkin naapurien kanssa. Voimme kastella toistemme pihakukkia kesäisin ja vähintään tarkkailemme, että poissaolijan pihalla kaikki on hyvin. Miten turvallinen olo onkaan matkani aikana, kun tiedän, että kotona kaikki on hyvin. Naapurien ansiosta.
Hyvin kiitollinen olen ollut muutamia kertoja, kun lumipyryn jälkeen olen tullut kotiin autollani. Tullessani alueellemme olen havainnut lumiauran käyneen ja odottanut pihani edessä olevan lumivallin, joka pitää poistaa ennen kuin pääsee ajamaan pihaan. Mikä ihanuus, kun naapuri onkin kolannut kinokseen aukon ja pääsenkin suoraan pihaan. Erään kerran tämä tapahtui erityisen hyvänä päivänä, kun olin ollut koko päivän poissa ja palasin väsyneenä surullisen päivän jälkeen kotiin.
Naapurien kanssa on aina mukavaa vaihtaa kuulumisia, kun satumme samaan aikaan lumi- tai pihatöihin. Vähintään huutelemme moikat. Jokainen saa silti elää ihan omaa elämäänsä. Kunnioitamme myös toistemme yksityisyyttä. Tiedän, että oma naapurustoni on elämässäni oikea ja luultavasti myös harvinainen aarre, jota arvostan täydestä sydämestäni ja aiheesta.
