Joululaulussakin lauletaan hyvästä tahdosta. Mitä se on ja onko se sitä, mitä luulen sen olevan?

Meistä useimmilla on hyvää tahtoa ainakin hyvin usein. Unohdetaan tällä kertaa ne kerrat, jolloin sitä hyvää tahtoa ei löydy hakemallakaan. Keskitytään siihen, kun sitä löytyy.

Minulla voi olla hyvää tahtoa auttaa toista. Ennen kuin aloitan, muistanko miettiä osaanko auttaa vai aiheutanko lisää vahinkoa taitamattomuudellani. Muistanko kysyä häneltä, tarvitseeko hän oikeasti apua, haluaako hän sitä ja haluaako juuri minulta. Joskus voin kuvitella, että toinen tarvitsee apua, vaikka todellisuudessa asia ei ole niin.

Voinko auttaa? Haluatko, että autan? Nuo voisivat olla hyviä kysymyksiä, kun menen auttamaan. Pelkkä luulo, että apuni on tervetullutta ja hyvää, ei riitä.

Joskus voi olla niin, että juuri minun apuni ei tunnu hyvältä tai avun tarvitsija tietää jonkun muun, joka tietää täsmälleen, miten auttaa tätä ihmistä juuri tässä tilanteessa. En siis mene upottamaani peukaloitani toisen kipeään niskaan kysymättä enkä varsinkaan yllättäen. En itsekään halua, että joku upottaa kylmät sormensa kipeään niskaani, enkä varsinkaan silloin, kun se tapahtuu ennalta varoittamatta. Mieluimmin otan vastaan avun siltä, joka tietää, miten auttaa juuri minua. Kysyä silti saa. Vastaan kyllä kiittäen halusta auttaa, mutta ei nyt tällä kertaa. Avusta saa kieltäytyä ja on hyvä kieltäytyä silloin, kun sitä ei halua. Se on reiluutta eikä epäkiitollisuutta.

Hyvä tahto saa ottamaan yhteyttä ystävään, josta ei ole kuullut aikoihin. Hyvä tahto saa käymään tervehtimässä sitä, jonka tietää käyntiä odottavan. Hyvä tahto saa soittamaan puhelun tai lähettämään viestin, kun tietää sen ilahduttavan. Hyvä tahto on vilpittömän mielen kaveri. Ilman toista ei ole toistakaan. Hyvä tahto on sydämen halua. Se on aitoutta. Se on lämmin läikähdys talvisäässä ja muulloinkin. Ennen kaikkea omassa sydämessä. Ja tuntuu hyvältä siitä, johon se kohdistuu.

Kirjoitin aiemmin intentiosta. Lähteekö auttamisen halu puhtaasti hyvästä sydämestä, vai onko siinä takana jotakin muuta. Kenties autan velvollisuudentunnosta, ehkä haluan näyttää esimerkillisyyttäni toisille ja itsellenikin. Kenties ei ole muita auttamassa, jolloin yritän auttaa, jos suinkin voin ja osaan. Jos en osaa, hankin apua muualta.

Joskus hyvä tahto johtaa istumaan hiljaa toisen rinnalle. Sanoja ei aina tarvita. Silmiin katsominen riittää usein. Silmät kertovat sen, mihin sanat eivät yllä. Kädestä pitäminen voi riittää. Oikea halu ottaa toisen huomioon. Olemme kovin erilaisia. Joku haluaa rauhaa ja hiljaisuutta, toinen tekemistä, kolmas yhteistä toimintaa, neljäs viihdettä ja niin edelleen. Jos ei tiedä, mitä toinen haluaa, on hyvä ottaa selvää. Sydämellään kuuntelun taito on hyvä taito. Jos ei sitä osaa, on hyvä käyttää sanoja.

Todellinen, aito hyvä tahto tuo hyvän mielen. Myös silloin, kun toinen ei halua tai voi ottaa sitä vastaan. Hyvä kertaantuu kuten ilokin. Jaetaan hyvää nyt joulun aikaan ja myös sen jälkeen.