Yritän välttää vierasperäisiä sanoja etenkin, jos on olemassa suomenkielinen vastine. Tuossa on kaksi hyvin samalta kuulostavaa sanaa, minulle tärkeitä, joille en ole löytänyt ihan täyttä vastinetta kielestämme. Intuitio määritellään mm. näin: kyky saada tietoa tai ymmärtää asioita ilman tietoista päättelyä. Intentiolle löytyy useita määritelmiä, joista yksi lyhyimmistä on: tekijän tietoinen tarkoitus.
Intuitio-sanaan tutustuin, kun eräs tuttuni kertoi henkilöstä, jonka olin oppinut tuntemaan vasta äskettäin. Hän sanoi monen pitävän tätä hyvin erikoisena, koska hän noudattaa omaa intuitiotaan hyvin tarkoin. Voi tapahtua, että hän on tullut mukaan johonkin tilaisuuteen matkan päästä ja lähteekin sitten äkkiä selittelemättä pois, kun on tullut jokin muu idea mieleen. Häntä (nyt jo edesmennyttä henkilöä) ohjasi vahva sisäinen tunne siitä, mikä on hänelle oikein ja parasta kulloisessakin hetkessä. Hyvin mielenkiintoinen henkilö. Ja hyväsydäminen. Ja erikoinen. Oman tiensä kulkija.
Omaa intuitiotani olen kuunnellut, kun vastaanotin tekstejä kirjaani. Sain tunteen, että nyt on aika asettua koneeni ääreen kuuntelemaan. Aiemmin kerroin siitä tarkemmin. Nykyisin seuraan omaa intuitiotani hyvinkin tarkkaan. Olen huomannut, että se on paljon oikeammassa kuin omat ajatukseni konsanaan. Intuitiota voisinkin sanoa oman alitajunnan, oman ohjauksen, kuunteluksi. Se toimiiko intuition mukaan, on sitten oma valinta.
Intuitiota ei tietenkään pidä sekoittaa mihin tahansa impulssiin tai päähänpistoon. Se ei ole äkillistä halua esimerkiksi heräteostoksen tekemiseen. Se on sisäinen tieto, että tämä on oikein. Syntyneen ajatuksen jälkeen on hyvä sisäisesti pysähtyä edes sekunnin murto-osaksi ja kuulostella itseään, tuntuuko tämä todella oikealta. Näin toimin tänään ja säästyin muutamalta turhalta ostokselta, joita olisin katunut jälkikäteen. Intuitio voi myös johtaa menemään jonnekin, missä on jotakin itselle tärkeää, vaikka sitä ei ennakkoon osannut odottaa. Se on hyvä suunnistusapu elämässä.
Intentio on minusta enemmän kuin tietoinen tarkoitus. Minulle intentio pitää sisällään lähtökohdan, motivaation, halun, todellisen tarkoituksen ja päämäärän sille, mitä ryhtyy tekemään, sanomaan tai muulla tavoin toimimaan. Voi ryhtyä auttamaan vaikeuksiin joutunutta hyvinkin erilaisella intentiolla. Taustana voi olla puhdas halu auttaa toista. Voi olla halu auttaa, jotta saisi itselleen kunniaa. Voi olla halu auttaa saadakseen tunnustusta ja kenties palkkion toiminnastaan. Tilanne voisi olla myös sellainen, että olisi parempi olla auttamatta, mutta auttaa pulassa olijaa auttamaan itse itseään. Sillä tavoin saavutetaan usein parempi lopputulos. Tilanteet ovat erilaisia. Joskus on paras vain rynnätä apuun.
Saman teon intentio voi olla hyvinkin erilainen. Puhdas intentio ilman itsekkäitä taka-ajatuksia tuottaa aina parhaan lopputuloksen. Et ehkä saa kiitosta tai tunnustusta. Onko sillä väliä? Oletko riippuvainen siitä, mitä muut ajattelevat? Annatko itsellesi arvoa vain, jos toiset suitsuttavat kiitosta? Eikö oma hyvä olotilasi riitä sinulle kiitokseksi siitä, että olet tehnyt niin kuin olet kokenut oikeaksi toimia? Eikö se, että olet toiminut itsellesi merkityksellisellä tavalla? No, tuntuuhan se mukavalta, kun sitä kiitosta saa ja hyväksyntää. Edes silloin tällöin.
Joskus hyvälläkin intentiolla aloitettu asia voi kääntyä epäonnistuneeksi. Silloin itsensä syyttely ei ole ollenkaan paikallaan. Itse tiedät, että halusit hyvää. Ilmeni jotakin, mikä muutti tilanteen. Näin voi käydä. Tällaisia oppiläksyjä joskus tulee tiellemme. Voit vain pohtia, miksi näin kävi. Mitä voit oppia tapahtuneesta. Sillä elämänkouluahan me kaikki käymme. Kaikista hyvistä aikomuksistamme huolimatta, joskus asiat vain menevät toisin kuin haluaisimme. Ensi kerralla paremmin!
Tämänkin tekstin lukeminen oli lähes nautinnollista!