Kaikki alkoi siitä, kun totesin syksyn lähestyvän sateineen. Olin ostanut vuosia sitten postilaatikon, josta toisinaan sadesäällä sain hyvin tuoretta postia, jopa vettä valuvaa. Toisinaan postinkantaja oli jättänyt kannen raolleen, toisinaan en tiennyt kastumisen syytä. Päätin ostaa uuden postilaatikon ja menin tuttuun rautakauppaan, jossa mielelläni asioin.

Kiertelin etsimässä postilaatikkoa. Jouduin kysymään opastusta. Hämmästyin vähän, kun kuulin, että puutarhaosastolta löytyy. Lopulta löysin oikean hyllyn ja sieltä myös naapurini kanssa samanlaisen laatikon. Nostin laatikon hyllystä kärryyni.

Seuraavaksi piti etsiä sille oikea jalka. Se ei ollut ihan laatikon kohdalla, mutta hyllyn päästä löytyi. Astuin askelen eteenpäin ottaakseni pakkauksen ja tunsin kipeän vihlaisun sääreni alaosassa. Säärtäni pitkin valui runsaasti verta ja hetkessä se saavutti uuden valkoisen nahkakenkäni. Kesti muutamia sekunteja löytää paperinenäliina laukustani. Painelin leveän V-kirjaimen muotoista haavaa, kunnes verta ei enää vuotanut kovin runsaasti. Lähtiessäni kävelemään kohti kassaa veren valuminen lisääntyi taas, kun haavakohdan iho ei ollut aivan liikkumatta.

Kassalla maksoin ensin ostokseni. Tietysti olin ostanut myös sen jalan, eihän ”pikku” vahinko sitä voinut estää. Sitten pyysin laastaria kassalta, jotta verta ei valuisi autooni eikä ylipäätään jatkaisi valumistaan. Paikalle saapui avulias miesmyyjä, joka ryhtyi asiaa hoitamaan.

Ensin hän tuli kahden erikokoisen laastarin kanssa, mutta totesi ne riittämättömiksi, kun verta valui ja haava oli aika iso, ehkä 2-3 cm eikä pelkkä pintahaava. Lopulta hän haki haavatyynyn ja ison sideharsorullan, joilla sai verenvuodon pysymään siteen sisäpuolella. Ne laastarit hän käytti sideharson kiinnittämiseen. Pyysin myös, että hetimiten kiiruhtavat suojaamaan sen terävän piikin hyllyn päässä, ettei kukaan muu asiakas joudu kokemaan samaa.

Sen verran hämmentynyt olin, että kiittelin avusta ja poistuin lähikahvilaan. Katsoin, että lohdutuskahvi on nyt paikallaan. Vasta vähän myöhemmin tajusin, että olisi ollut paikallaan raportoida siitä myymälän asiakaspalvelupäällikölle heti vahingon sattuessa. Siitä olisi hyötyä, jos haava ei alakaan parantua normaalisti.

Kotona otin valokuvat verisestä kengästäni ja säärestäni, jonka avokassukka on laajalti veressä. Kotoa lähetin sähköpostin liikkeen asiakaspalveluun. Toivon vastauksena, että lupaavat korvata mahdolliset sairaanhoitokuluni, jos niitä tämän vuoksi tulee jatkossa. Olin maksanut kortilla, jolla voi tunnistaa asiakkaan.

Samana päivänä sain kohteliaan vastauksen, jossa pahoiteltiin tapahtunutta, luvattiin korjata vaarallinen hyllynkannatin ja myös maksaa mahdollinen terveydenhuollon palveluista aiheutunut lasku. Jatkan asiointia hyvässä rautakaupassani tämän jälkeenkin.

Elämä yllättää monin tavoin. Näin tällä kertaa.