Tarinoita ja pohdintoja
Matkani Toledosta Assisiin: MontpellierSunnuntai 26.4.2026 - Pirjo Kaupunki perustettiin 700-luvulla, mutta asutusta alueella on ollut ikimuistoisista ajoista asti. Yliopisto on Ranskan viidenneksi suurin. Se perustettiin jo vuonna 1289. Nykyään opiskelijoita on 70 000. Kaupungin väkiluku on runsaat 300 000, lähialueet mukaan luettuna noin 500 000. Montpellier kiinnosti minua useastakin syystä. Tärkein oli nyt se, että junalla en olisi päässyt jatkamaan päivänvalossa. Halusin yöpyä siellä ja saman tien katsella kaupunkiakin. Siispä viivyin kaksi yötä. Lähes yhtä tärkeää oli jälkikasvuni kahden edustajan vilpitön ihastuminen kaupunkiin. Toinen oli ollut siellä kieltä opiskelemassa useita kertoja. Kaupungin nuorekas ilmapiiri lienee osaltaan vaikuttanut asiaan. Opiskelijoita liikkui nytkin kaupungilla enemmän kuin vanhempaa väkeä. Hotel des Arts on nimensä mukainen. Huoneeni lisäksi ihailin aamiaishuonetta, jonka seinään oli maalattu kauniita kuvioita. Taide tulee vastaan kaikkialla. Jopa ratikoissa ja talojen seinissä. Lukuisia taidegallerioita löytyy tietenkin myös. Arkkitehtuuri on kuuluisaa, mielenkiintoista ja kaunista. Päivässä ei paljon ehdi, mutta käytin sen tehokkaasti kuljeskellen vanhassa kaupungissa ristiin rastiin. Aloitin akveduktilta, mikä on kaupungin kuuluisimpia nähtävyyksiä upean puiston jatkona. Se on rakennettu 1700-luvulla ja tuo vettä yli 14 km:n päästä. Nykyään vain suihkulähteisiin. Juomavettä se kuljetti 1960-luvulle saakka. Lähellä akveduktia on Ranskan vanhin ja yksi Euroopan vanhimmista kasvitieteellisistä puutarhoista. Se on perustettu vuonna 1593. Piti tietysti käydä vuonna 1364 perustetussa Pyhälle Pietarille omistetussa katedraalissa. Sen ulkopuoli on todella mahtipontinen. Sisätiloissa on alkamassa restaurointi. Osa rakenteista ja taideteoksista sitä kovasti kaipaakin. Siellä näin taulun Jeesuksen kasteesta. Myöhemmin Firenzessä Uffizin galleriassa näin toisen samasta aiheesta. Ruusukkoikkuna oli suuri ja hieno. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin. Nautin maitokahvini ja kroisanttini leipomon ulkoilmakahvilassa. Kaikki ulkoilmapaikat olivat täpötäysiä. Hyvä kun löysin vapaan pöydän itselleni. Kahvin jälkeen tutkimusmatkani jatkui. Näin kolmen armon suihkulähteen, Place de la Comedién, Polygonen alueen ostoskeskuksineen ja paljon muuta. Päällimmäisenä jäi mieleen kaupungin leppoisa ja iloinen tunnelma. Ja kauneus, mikä tuli vastaani kaikkialla missä kuljin. Laukkuuni mahdutin yhden uuden puseron. Siinä minulla matkamuisto Montpellieristä. Päivän mittaan alkoi tuulla ja tuuli yltyi iltaa kohti tosi kovaksi. Pieni sadekuuro sattui juuri siksi ajaksi, jonka vietin iltapalalla Place de Comedién varren ravintolassa. Seuraavana aamuna matka jatkui eteenpäin.
|
|
Avainsanat: matka, taide, arkkitehtuuri, Montpellier |





