Historiaa

Aloitan jälleen inkvisition historiasta. Paavi Gregorius IX loi vuonna 1231 paavillisen inkvisitiolaitoksen. Inkvisitio saattoi kiduttaa harhaoppisuudesta epäiltyjä. Kidutuksessa voitiin käyttää muun muassa strappadoa eli riiputtamista tai teilipyörää. Virallisesti lasten ja vanhusten kidutus oli kiellettyä, mutta kieltoa ei aina noudatettu. Lähde Wikipedia.

Inkvisitio oli kirkon oma tuomioistuin, joka toimi sen määrittelemää harhaoppisuutta vastaan. Inkvisitio saattoi luovuttaa epäillyn maalliselle tuomioistuimelle kidutettavaksi. Myös inkvisition langettaman kuolemantuomion täytäntöönpano oli maallisen hallinnon vastuulla. Yleensä rangaistukset olivat melko lieviä kuten määräys rukoilla tietty määrä rukouksia tai tehdä pyhiinvaellus.

Aidot 1500–1700-luvun inkvisition käyttämät esineet ovat yleensä peukaloruuveja tai kahleita. Ihmistä venyttäviä piinapenkkejä kyllä käytettiin, samoin esimerkiksi uhrin riiputtamista ja vesikidutusta, jolla saatiin aikaan tukehtumisen tunne. Lähde Wikipedia.

Quantanamo

Tämän ajan inkvisitiosta tunnetuin lienee Quantamon vankileiri Kuubassa. Se perustettiin terrorismin vastaisen sodan yhteydessä. Silloinen puolustusministeri Rumsfeldt hyväksyi ns. tehostetun kuulustelun, joka tarkoitti kidutusta. Tiedotusvälineet ovat kertoneet karmaiseviakin menetelmiä käytetyn.

Vuodesta 2002 lähtien tukikohdassa on säilytetty yhteensä noin 780 vangittua, jotka edustavat 49:n maan kansalaisuuksia. Leiriä on yritetty purkaa useaan otteeseen onnistumatta. Presidentti Bidenin kauden alussa vankileirillä oli 40 ihmistä. Joulukuussa 2024 määrä oli 26. Tammikuussa 2025 vankileirillä oli jäljellä 15 vankia. Tiedot ovat Yle Uutisista ja Helsingin Sanomista. Mikään maa ei ota heitä vastaan, ja monet ovat todella huonossa fyysisessä ja henkisessä kunnossa kidutusten jäljiltä. Osaa vastaan ei ole koskaan nostettu syytteitä.

Vuoden 2025 tammikuussa uusi presidentti Trump määräsi Guantanamo Bayn valmisteltavaksi 30 000 karkoitettavalle maahanmuuttajalle ja ensimmäiset lennätettiin sinne helmikuun alussa.

Entä tänä päivänä

Inkvisitio oli siis perustettu harhaoppisuuden kitkemiseksi. Tästä on tänä päivänä runsaasti esimerkkejä ympäri maailmaa. Eivätkö kaikki poliittiset vangit ole näitä? Moni tämän päivän diktaattori on sulkenut vankiloihin, karkottanut maasta, tapattanut yms. kanssaan eri mieltä olevia. Kaikkea emme tiedä.

Eristäminen, elämänehtojen tuhoaminen, häpäiseminen, valheellisen tiedon levittäminen ovat samaan pyrkiviä keinoja, joita käytetään yleisesti korkeilla valtiollisilla tahoilla, organisaatioissa, jopa kodeissa, jotta saadaan hiljennettyä eri mieltä oleva. Tai ainakin estettyä hänen mielipiteensä leviäminen.

Kirkollisissa piireissä eri uskonnoissa vastaava kukoistaa myös. Omat herätysliikkeemmekin uhkaavat eri tavoin niitä, jotka eivät suostu noudattamaan sääntöjä. Rangaistukset eivät sentään kata kuolemantuomiota, mutta kidutukseen verrattavaa on, jos ei saa enää tavata rakkaitaan ja tulee hylätyksi.

Puolustautuminen inkvisiittoreita vastaan on vaikeaa. Totuudella pääsee pitkälle. Jos uskaltaa uhmata. Luin erään skotlantilaisen professorin kirjoituksen aiheesta. Siinä hän kehottaa julkaisemaan mahdollisimman paljon aineistoja, joita nyt yritetään salata. Puhui eräästä suurvallasta. WikiLeaksin  Assangen esimerkki ehkäissee laittomia paljastuksia. Toivotaan siis laillisia.

Olisiko aihetta tarkastella omaa toimintaansa? Olemmeko täysin vapaita inkvisitiosta itse? Jompana kumpana osapuolena. Tehdään kaikkemme, ettei sitä enää esiintyisi missään, mihin voimme vaikuttaa.

Seuraavaksi siirryn iloisempiin aiheisiin.