Eläkkeiden suuruudesta ja määräytymisperusteista on paljon keskusteltu. Erityisesti Kimmo Kiljunen on pitkään ajanut kantaa, jonka mukaan eläkkeiden korotukset pitäisi sitoa enemmän palkkojen kehitykseen. Nyt ne seuraavat pitkälti indeksejä. Siitä on seurannut se, että hyvin kauan omakin eläkkeeni laski suhteessa palkkoihin. Hintojen muutosta se seurasi paremmin. Vuosina 2023 (6,8%) ja 2024 (5,7%) eläkkeet nousivat huimasti aiempiin vuosiin verrattuna. Tänä vuonna on taas palattu normaaliin eli korotus oli 1,3%.

Yhteiskuntamme maksamien eläkkeiden yhteissumma on valtava. Vuoden 2023 kokonaiseläkemenot olivat 37,8 miljardia euroa. Siitä 90% oli työeläkkeitä.

Monet tahot pohtivat, miten selvitään jatkossa eläkkeiden maksusta, kun ikäluokat pienenevät ja isoja ikäluokkia on vielä jäljellä paljon. Elämme pitempään ja toivottavasti terveempinä. Tämän päivän vanhuuseläkkeelle siirtyjä on usein hyväkuntoinen ja voi viettää aktiivista elämää vielä kauan. Kestäänkö taloutemme tulevaisuuden huoltosuhteen?

Suuret eläkkeet ovat keskusteluttaneet tasaisin väliajoin. Meillä on vähän todella suuria palkkoja, joiden perusteella maksetaan myös todella suuria eläkkeitä. Samaan aikaan meillä on paljon hyvin pienten eläkkeiden varassa eläviä.  Olen itsekseni pohdiskellut olisiko mahdollista tehdä jotakin lisää asian muuttamiseksi. Se mikä olisi mahdollista ei tietenkään ole aina sitä, mitä halutaan.

Työeläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa kaikista työansioista 17 ikävuodesta asti. Jos teet työtä suunnilleen valmistumisesta eläkeikään saakka, saat noin puolet palkkasi määrästä eläkkeenä. Karkeasti arvioituna.

Monessa maassa on käytössä eläkekatto, jota suurempia eläkkeitä ei makseta. Voisiko ajatella, että sen sijaan meillä olisi esimerkiksi kolme eläkkeen laskentaan vaikuttavaa alennusprosenttia, joita käytettäisiin? Ehdoton katto ei minusta kuulosta yhtä hyvältä. Pulpettikatto olisi parempi.

Ymmärrän, että suurilla tuloilla on hankittu omaisuutta, jonka ylläpito vaatii rahaa. Jonakin päivänä tulee se päivä, kun kaikesta tästä on luovuttava. Voisiko luopuminen tapahtua vaiheittain. Vähitellen. Hiljaa ja varovasti. Omaisuus kun ei niistä Pietarin porteista mahdu sisään.

Verotus on hyvä väline tuloerojen tasaamisessa. Mekkala nousi, kun suurille eläkkeille määrättiin korkeampi vero takavuosina. Ei se ihan huono vaihtoehto ole edelleenkään. Voisi sitten nostaa verotettavan eläketulon alarajaa. Tänä vuonna pienituloinen eläkkeensaaja ei maksa veroa alle 13 756 euron vuosieläkkeestä (1 146 €/kk). Juurikaan ei tuntuisi ison eläkkeen saajassa, vaikka pikkuisen siirtyisi sen pienituloisen eläkeläisen lompakkoon.

Tämmöisiäkin ehtii ajatella, kun eläkkeellä on aikaa isommille ja pienemmille ajatuksille ja vähän muullekin.